In English
<- Takaisin

C-Pennut

23.02.2015

Lauantaina 21.2. alkoi tapahtua. Perjantain ja lauantain välinen yö oli ollut vielä ihan rauhallinen, mutta aamupäivästä jo alkoi tuntua siltä ettei pentuja ehkä enää kauaa tarvitse odotella. Ja niinhän siinä sitten kävi, ensimmäinen pentu, narttu jonka kastoin heti Cessiksi, syntyi pari minuuttia vaille kaksi iltapäivällä. Siitä sitten perhe kasvoi tasaiseen tahtiin järjestyksessä Cilla, Clara, Calle, Cassu, Cody ja Carla, ja klo puoli seitsemään mennessä oli koko perhe koossaja onnellisennäköisen Venla-emon nisillä tuhisemassa pentulaatikossa.

Pennut olivat aika tasapaksua sakkia, pienin oli (pikku-) Calle hieman vaille 300g ja suurin Cassu , 370g, muut sitten tasaisesti siinä välissä. Venla on innokas ja hyvä emo joka ei juurikaan malta pentulaatikosta poistua. Pennuille näyttää maito mastuvan, tarmokkaane ne ryömivät nisälle herättyään kovan huudon säestämänä, ja imuote näyttää hyvin pitävältä, Venlan noustessa pystyyn roikkuu pikkuisia mahanalus täynnään. Kovasti tässä nyt on yritetty opetella tunnistamaan kuka on kukin, ja nyt alkaa no näyttää siltä että erotan tyypit toisistaan.

28.02.2015

Pennut täyttävät tänään viikon, ja täällä on kuluneen viikon aikana vielä etupäässä nukuttu ja syöty. Ja kasvettu, painoa on tullut tapauskohtaisesti sadasta grammasta kahteensataan grammaan lisää viikossa.

Isoimmat mörssärit ovat yhä veljekset Cassu ja Cody, mutta silti viikon ahmatti-titteli menee nuorista herroista kolmannelle, "pikku"-Callelle, joka jo viikon keskivaiheilla kaahasi pienemmistä siskoistaan painossa ohi. Pienimmät ovat neidit Cilla ja Clara jotka kasvavat omaan tahtiinsa, siskot Cessi ja Carla keikkuvat Callen ja Codyn välimaastossa. Ensi viikolle onkin jännää odotettavaa, josko jo silmät alkaisivat aukeilla ja vähän ehkä ensimmäsiet huterat jaloille nousuharjoittelut alkaisivat.

07.03.2015

Huolentäyteinen viikko takana, ja nyt näyttää kaikki taas olevan kutakuinkin hyvin. Mutta aina ei mene kuin Strömsössä, kuten kulunut sanonta kuuluu. Venla-mamma kärsi nisätulehduksesta joka nosti korkean kuumeen ja tulehdusarvot pilviin ja sai Venlan yhtäkkiä aika vaisuun kuntoon. Onneksi antibioottikuuri on purrut ja eilen veriarvot olivat jo normalisoituneet.

Kaikesta tästä johtuen eivät pennut ole kasvaneet ihan normaalivauhtia, nisätulehdus ja lääkekuuri ovat saaneet niiden masut löysälle ja mahdollisesti em. on vaikuttanut myös maidontuotantoon. Nyt siis vaikuttaa että kaikki on jälleen hyvin, hetken suurta huolta pukkasi Venlasta ja sen myötä tietenkin pikkuväestä. Mutta onneksi pahimmat jo päässäni pyörineet skenaariot eivät toteutuneet, ja Venla on taas oma ihana itsensä ja meillä asustelee pentulaatikossa pieni mutta pirteä kansa, Team Hippiäiset, jotka pienestä koostaan huolimatta ovat olleet ahkerasti syömässä maitobaarissa, harjoitelleet kävelyä - aika hyvin jo menee, ainakin välillä, ja silmätkin aukesivat ihan auki tänään.

Kasvussa keulaa pitää edelleen Cassu, häntäpäässä pikkusiskoista Clara on tällä hetkellä pienin. Uusia asioitakin on jo koettu, tänään leikkasin ensikertaa koko joukon kynnet ja illalla nautitaan vielä ensimmäistä kertaa matolääkettä. Ensi viikko lupailee luultavasti ainakin kiihtyneitä kävelyharjoituksia, katsotaan josko hippiäisten asuntolaa täytyy jo hiukan laajentaa.

14.03.2015

Ihana viikko takana! Huoli Venlasta ja seitsikosta alkaa vihdoin olla hellittänyt. Sunnuntaina aloin antaa pikkuisille kiinteä ruokaa, hirveällä innolla sitä on syöty ja viikossa seitsikko on ottanut vielä tähän ikään emonmaidon varassa olleita ikätovereitaan suorastaan huimasti kasvussa kiinni. Pieniä ollaan toki vielä, muttei enää hirveän pieniä, ja toivottavasti sama kiinniotto ja kiriminen jatkuu vielä edelleen. Kiinteän ruuan ihmettelyn lisäksi pentujen elämässä on tapahtunut kaikenlaista muutakin.

Ensimmäiset vieraat ovat käyneet ipanoita ihastelemassa. meny laajeni tänään babyruuan joukkoon sekoitetulla hyvinturvotetulla kuivamuonalla, paini- ja leikki laatikossa on alkanut todenteolla, kesto tosin vielä on varsin lyhytaikaista, kun uni tahtoo yhä korjata pienet leikkijät sangen pian uudelleen. Pikkuhiljaa porukka alkaa myös noteerata muitakin kuin vain mamman, ja tulee laatikon laidan viereen kuuntelemaan kun juttelen jne heille. Eilen bongasin ensimmäisen laatikon laitaa vasten nousijan, ketterä Carla-neiti se sieltä kurkisteli suurta maailmaa, tänään saman teki Cassu, noinkohan Kassu-iskän jalanjälkiä aitomisessa seuraa hän... Epäilemättä aivan pian on pennuille avattava suurempi leikkikehä, jo kasvaneen koonkin puolesta alkaa pelkkä laatikko käydä ahtaaksi.

Koska olen jo uskaltautunut heittäytyä vähäsen leväperäisemmäksi jokailtaisesta punnituksesta, enpäs osaakaan sanoa tarkkaan tämänhetkistä painotilannetta. Cessi kiilasi viikolla jossain välissä Cassu-veljen ohi kärkeen, mutta ei Cassu periksi antanut ja seuraavalla kerralla tilanne oli toisinpäin. Häntäpäässä sama juttu, siskokset Clara ja Cilla ovat suht tasoissa, ja yksi viikon ilonaiheista onkin ollut, että pikkutytöt pruukaavat jo nykyisin lihoa aikalailla saman grammamäärän päivässä kuin isommat sisaruksensa. Loppukevvennyksenä vielä voidaan mainita "pentueen possu" arvonimen lankeaminen Codylle. Nuoriherra kun on aina ahmimassa ruokakupissa keskellä melkein takajalkojaan myöten, AINA sama pentu, joten titteli ei ole ainakaan turhaan myönnetty :).

21.03.2015

Jälleen on viikko vierähtänyt ja pentujen elämässä on tapahtunut taas uusia asioita. Pentulaatikko laajeni puolet isompaan leikkialueeseen ja nyt pienen totuttelun jälkeen olisi jo kohta korkea aika laajentaa aitaus isoimmilleen, että jo kovasti leikkisille ja jo varsin varmoin jaloin tepsutteleville pennuille olisi tilaa leikkeihin ja paineihin. Kovin hellää on vielä sisarusten keskinäinen nutuutus, mutta kyllä se kunnon kavereiden kiusaaminen ja riehu on jo kovasti tuloillaan.

Ihan kunnon hampaatkin on jo suussa, mutta vielä ne eivät kirvoita kasvattajan suusta tuskanparahduksia pentujen jyrsiessä sukkaa, odotetaanpa viikko pari niin tilanne on toinen... Pentujen tulevaa kotiväkeä alkaa käydä vieraisilla, tämäkin viikonoppu on meillä varsin "sosiaalista" laatua, mikäs sen hauskempaa, tuurista riippuen vieraat saavat ihailla painileikkejä tahi kovasti unista pikkuväkeä. Syömisrintamalta kuuluu edelleen hyvää, pennut kasvavat nyt edelleen "normaalia" tahtia tai kenties jopa vähän reippaamminkin, erilaiset ateriat maistuvat, kuivamuonan lisukkeena on ollut milloin jauhelihaa, piimää, raejuustoa tai emonmaidonvastiketta.

Eniten viikolla on painoa kerännyt, yllätys yllätys, tavattoman innokas syömämies Cody, jonka tapa maata kupissa niin että muut saavat ängetä syömään puoliväkisin on hieman ärsyttävä, samoin kuka vika ruokakupilla-kysymykseen vastaus on samoin yleensä tuo kulinaristimme Cody. Nirsoin ruokailija lienee tällä viikolla sitten ollut Carla jonka paino n kohonnut grammamääräisesti vähiten, hiukan päälle 500g. Nämä mittaukset tosin alkavat olla aina vaan vääristyneempiä, koska pentuja ei kovasti innosta olla puntarissa... Jälleen olisi aika taas myös matolääkkeen, samoin pentujen kynnet kasvavat vähintään samaa vauhtia kuin pennut. Näihin kuulumisiin tällä kertaa, ensi viikolla lienee taas uutta kerrottavaa pentujen elämästä.

28.03.2015

Viikkokatsauksen aika, 5 viikkoa pentujen matkamittarissa täynnä! Jälleen on kovasti kasvettu ja pentuaitauksessa meno vaan kiihtyy ja kasvattajan piinaviikot ovat alkaneet. Jos pennut ovat jotakuinkin virkeinä tai virkoavat salamannopeasti kun pentulandiaan menee, hyökkää kimppuun joukko kamalilla neulanterävillä naskaleilla varustautuneita pikkuterminaattoreita ja tuskankiljahduksilta ei voi enää välttyä... Ipanoilla kyllä on hauskaa retuuttaessaan lahjetta tai venyttäessään sukkaa, mutta niin kovin terävät ovat nuo heidän aseensä! Vauhtia on tosiaankin leikkeihin ja paineihin tullut tällä viikolla rutkasti lisää, ja kuten kasvattaja, kiljahtelee välillä myös ressukka sisko tai veli naskalihammashyökkäyksen kohteeksi joutuessaan. Alkuviikosta pentujen maailmaa mullisti myös "vessan" ilmestyminen pentumaailmaan, alkukankeuden jälkeen pienoisista onkin kehittynyt sangen päteviä siellä asioimisessa.

Joku päivä tässä katselin kuinka pentueen herätessä useampi pentu kipitti kovaa vauhtia pissalle laatikkoon. Toki liruja ja kasoja tulee edelleen muuallekin, mutta huomattavan iso osa etenkin viimemainittuja tehdään laatikkoon. Puhtaissa juuri vaihdetuisa pahnoissa peuhaaminen on myös ratkiriemukasta, siinä puukuitu pöllyää ja meillä löytynee sitä nurkista vielä juhannuksenakin... Pennut ovat edelleen ylläpitäneet jo pienempänä omaksuttua tapaa mennä samaan kasaan nukkumaan aterian jälkeen, monesti koppaan, tai sitten muualle samaan läjään.

Aikamoisen kurjia ilmoja on pidellyt, eikä pentuja ole viitsinyt vielä viedä tuonne märkään ja tuuleen. Jospas nyt pääsiäistä kohden vähän poutaantuisi ja kuivaisi, niin päästäisi vihdoinkin ulos ihmettelemään suurta maailmaa kaikkine kummallisuuksineen ja tutustumaan kunnolla mummikoiriin, jotka kyllä ovat jo päässeet väilllä piipahtamaan pentuhuoneessa Venlan siitä enää suuremmin välttämättä, kunhan eivät pentuaitukseen mene. Uusia ihmeitä siis edelleen luvassa pentujen elämään lähitulevaisuudessa, säiden suosiessa.

04.04.2015

Kuluupas aika nopeaan kun on kivaa, tuntuu että vastahan kuulumisia ihan äsken päivittelin, mutta niin se on taas viikko vierähtänyt pentujen kehitystä ihmetellessä. Taas kaikenlaista uutta kuuluu pentujen viikkoon, suurin mullistus olis kai aprillipäivänä alkanut ulkoileminen. Vähän tässä on säiden armoilla oltu, en ole koko pentulaumaa viitsinyt ihanan keväisen räntäsateen tms. keskelle tupata, mutta onneksi on ollut kuivempiakin aikoja. Ulkonahan on kaikenlaista uutta jännää ihmeteltävää, omituisia vempaimia joita ihmetellä eikä pidä sivuuttaa nyt alkanautta perusteellisempaa tutustumista mummikoiriin.

Meillä näyttää olevan hyvis- ja pahismummi, toinen sallii pennuille melkein mitä vaan ja toinen sitten välillä irvistee rumannäköisesti jos ei pentujen seura huvita ja kehtaavat mokomat rääpäleet häiritä tärkeämpiä bisneksiä. Mamman lisäksi kumpikin mummeista opettanee tärkeitä liikennesääntöjä pikkuväelle kuinka koiralaumassa tulee toimia ja mitä eri ilmeet, eleetja ääntelyt tarkoittavat. Ja tosiaan se ääni! Sitä on tällä viikolla tullut laumaan paljon lisää, leikkiessä haukku väliin raikaa ja muristakin osataan. Vauhtia pikkuraggareiden iltariehussa alkaa muutenkin olla melkoisesti. Samoin ulkoa sisääntultua on vauhti eteisissä viilettäessä väliin melkoinen, ja taas kuuluu melkoista ääntelyä, sitten kun vankilaan taas joudutaan takaisin. Ketterä Carla-neiti sieltä jo pari kertaa onnistui kiipeämään uloskin, että lienee kohta isoimman portin paikka kulkuaukolle.

Lähitulevaisuuden tapahtumiin kuuluu taas annokset matolääkettä, ja samoin pikkukoirat saavat huomenna mikrosirut niskaansa ja viimeisetkin "viralliset" nimet pitäisi siten jostain pinnistää ennen huomista. Eläinlääkärintarkkiajan saimme näiden pyhien ja eläinläkärimme hyvin ansaitun lomailun vuoksi vasta perjantaille, sen jälkeen täytynee alkaa viimein päättää kuka muuttaa mihinkin. Kuulumisiin taas ensi viikkoon!

06.04.2015

Väliin tälläinen välipäivitys, kun on oikein uutisiakin kerrottavana. Pennut saivat sunnuntaina paitsi mikrosirut, myös em. toimenpiteestä johtuen viralliset nimenså, ne täytyy antaa ennen sirutusta. Heistä tuli:

Eilen illalla heidät oli myös punnittava matalääkkeen antoa varten pikästä aikaa, ja sepäs toikin iloisia yllätyksiä. Team hippiäiset nimen voi ainakin nykyisen painon perusteella siirtää historiaan, joukko on jo aivan "normaalimitoissa", ainahan eri pentueissa koko vähän vaihtelee, riippuu pentuekoosta jne, mutta mitään minejä ei tosiaan enää olla ikäisekseen. Yllä verrokkikuva kopan pienenemisestä parin viikon takaiselle samanlaiselle nukkumiskuvalle, tällä kertaa joukosta puuttuu Carla joka oli valinnut väljemmät nukkumamaastot.

Vajaat 2 vkoa koko lauma täällä vielä asustelee, ja sitten on aika muuttaa omaan kotiin. Venla-mammalle sanotaan näkemiin jo tulevana viikonloppuna, Venla lähtee takaisin omaan kotiinsa, jossa on jo Venlaa kova ikävä. Pentujen vartioinnista ja tapakoulutuksesta vastaa siten muutaman päivän jo aiemmissa koitoksissa varsin pätevöitynyt mummikaksikko.

11.04.2015

7 viikkoiskuvien ja uutisten aika. Ensiksi on kaikkia kohteliaisuus- ja tekijänoikeussääntöjä kunnioittaen kerrottava, että pennuilla kävi tosrtaina vieraileva valokuvaaja , ja tuon fotoshootin tuloksista saatte nyt (yllä) nauttia :). Kiitokset siis kuvista Ainolle! Muutenkin viikko on ollut harvainaisen tapahtumarikas. Ulkoilu on alkanut maittaa enemmän ja enemmän pikkuväelle, ja nyt juostaan jo pentuvankilan portin avautuessa ja kutsuhuudon kaikuessa hienosti jonomuodostelmassa ulko-ovelle ja pihalle. Riemu siellä on melkoinen, ja tarkistuslaskentoja täytyy välillä pitää, pentulauman hävitessä kuka minnekin päin tonttia. Tarkistuslaskentojen piiriin luetaan myös Kukka-mummi, joka on taas vaihteeksi harrastanut karkailua, ja melkeinpä pentujen ulkoillessa eniten tulee vahdittua missä kyseinen pilkkunaama pyyhältää. Tapaturmiltakan ei olla tällä viikolla vältytty.

Tiistaina Carla ahdisti ulkoa tultua eteisessä Kukka-mummin nurkkaan eikä uskonut mummin varoituksia, jonka johdosta mummi sitten ärähti, ja todennäköisesti vähän työtapaturmana Kukan hammas osui Carlan silmään josta vuosi hiukan verta jostakin. Eläinlääkärissä onneksi ilmeni, että vilkkuluomi oli tehnyt tehtävänsä, eikä itse silmässä ollut naarmuakaan, ainoastaan vilkkuluomessa vekki. Tostaina ylläolevia valokuvia otettaessa roikkui Cilla norjanangervoa kurittamassa, ja juoksi yhtäkkiä piipittäen ja silmä kiinni pois. Perjantain eläinlääkäritarkastuksessa todettiin silmän tulehtuneen, ilmeisesti sinne oli oksasta joutunut likaa, onneksi taas itse silmä oli naarmuton. Perjanataina siis tosiaan sitten matkailtiin eläinlääkäriin koko koirakansa, mamma ja mummit pääsivät matkalle henkiseksi tueksi mukaan (syystä että oli helpointa pakata pennut autoon kun pakkasi ensin isot koirat alta pois autoon). Tilavia nuo japanilaiset ajoneuvot, niin sitä helposti mahtui 10 koiraa kyytiin. Hiukan Codya matkalla laulatti hetken haikeasti ja joku enkelikuoro hetken yritti antaa taustatukea, mutta oikein hienoja ja hiljaisia matkalaisia nämä olivat, eikä kenellekään tullut edes paha olo.

Tarkissa todettiin kaikilla olevan tällä hetkellä normaalit purennat, pojilla tuntuivat kivekset ja asiat muutenkin kunnossa, Cilla sai myös silmätippakuurin ja Carlan silmä todettiin jo hienosti parantuneeksi. Siskosten silmätippakuuri tosin jatkuu ensi viikolle. Oli pakko suorittaa 7-viikkoispunnitus, kun aikoinaan nuo painot niin huolta aiheuttivat. Nyt sitten ilmeni, ensinnäkin että Cassu on säilyttänyt johtoasemansa yhä, mutta kaukana eivät ole Cody, Calle eikä Cessikään, ja ns. pikkutytöt on aivan samoilla sijoilla taaempana. Hyvinhän he ovat kasvaneet takkuisen alun jälkeen, kun tuo pikkutyttökerhokin painaa jo 200g enemmän, kuin B-pentueen suurimmat samanikäisenä.

Huominen tuokin sitten suuren muutoksen pentujen elämään, kun Venla-mamma lähtee takaisin kotiinsa. Loppuviikosta alkaa myös pentujen muutto omiin koteihinsa, onneksi kaikki eivät katoa kerralla, vaan kolmen pennun kotiutuminen jää vielä seuraavan viikon puolelle. Haikeahko viikko kumminkin luvassa täällä, onneksi se on kuitenkin talvilomaviikko, ja saan nauttia täyden rahan edestä vielä pentujen seurasta.

18.04.2015

Ihana mutta hiukkasen haikea viikko takana. Tällä viikolla on opittu taas monenlaisia uusia asioita. Ehkä kasvattaja-ihmisen kannalta huomattavin on vetoleikkien todellinen löytäminen. Välillä lahkeessa on roikkunut monta innokasta riepottajaa, ja kyllä moni tavara on saanut pentujen suussa kyytiä. Kaikella riemulla näihin leikkeihin ja pentujen kanssa olemiseen on osallistunut pentujen lempimummi Kerttu, toisen mummin keskittyessä näin keväällä enimmäkseen tipusten tarkkailuun. Tänä iltana kyllä itse virtuoosin johdolla pidettiin jotain hiirenmetsästyksen alkeiskurssia saunalla ja se alla ipanoille Kertun toimiessa jonkinlaisena avustavana opettajana. Logistiikka ulos ja sisään pentuvankilasta alkoi jo alkuviikosta sujua todella hienosti, kun avaan portit säntää ipanaväki innoissaan ulko-ovelle ja pihalle, ja pihalta on sitten melkein samanlainen kiire vankilaan syömään kun ruokakutsua huutelen.

Ensimmäiset eron hetken on sitten jo koettu, ja kovin on lauma pienentynyt. Ensimmäinen reipas muuttaja oli Carla nyk. Dana joka muutti torstai-iltana Helsinkiin, perjantaina sitten muutti ensin Clara nyk. Cinna Lohjalle ja illalla sitten vielä Calle nyk. Väinö Helsinkiin melkeinpä siskonsa naapuriin. Nyt tänään lauantaina matkaili sitten vielä Cilla joka muutti nimensä Hillaksi, "kauas" Poriin. Reippaita ovat olleet pienet kotiutujat. Meillä täällä on jo kovin hiljaista vaikka sisko ja sen veljet, Cessi ja Cody&Cassu entiseen tapaan herättävät aamuisin haikealla laululla jne normaali pentuelämä. Alkuviikosta väki taas vähenee, kun pojat muuttavat omiin koteihinsa, Cessi sitten lähtee vasta perjantaina. Niin se aika rientää, vastahan ne syntyivät!

28.04.2015

Niin he sitten muuttivat, kaikki omiin koteihinsa, viimeisenä kuvissa poseeraava Cessi nykyinen Misty sekä alkuviikosta veljekset Cody (edelleen) ja Cassu, nykyinen Olmo. Vieläkin tuntuu kotona tosi tosi hiljaiselta, vaikka muutama päivä pennutonta elämää on takana. Aivan ihanaa on ollut kuulla uutisia pennuista, kaikki ovat olleet todella reippaita ja kotituneet todella hienosti omiin koteihinsa. Monenlaista viestiä ja todistusaineistoa olen jo saanut, ja vauhtia tuntuu riittävän.

Pentueen "Itä-Helsingin jaosto", eli Dana sekä veljekset Olmo ja Väinö ehtivät jo ensimmäiset pentuetreffitkin jo järjestää, ja kovasti vaikuttaa siltä että seuraavalla kerralla treffeillä saattaa olla mukana myös "muun pääkaupunkiseudun jaosto" eli Misty ja Cody :) . Vauhtia kuului jo kolmikon kohtaamisessa olleen kiitettävästi! Äkkiähän tuo aika taas lennähti, ja pennut lennähtivät omiin koteihinsa, oikein paljon onnea elämään kaikille seitsemälle!

^ Sivun alkuun