In English
<- Takaisin

W-Pennut

28.01.2012

Kukkasen ajatus pesäpaikasta kohdistui ensiksi liinavaatekaapin alimpaan koirapyyhehyllyyn, onneksi kuitenkin sain Kukan pään käännettyä, ja perhe perustettiin sitten lopulta perinteiseen pentulaatikkoon. Illalla klo 19.35 putkahti maailmaan ensimmäinen poikapentu, paino 318g, ja sen jälkeen poikia riitti, 5:ntenä syntyi pentueen pienimmäinen ja ainoa tyttönen, paino 303g.

4,5 tunnissa Kukka toimitti maailmaan lopulta 7 urospentua ja tuon ainoan narttupennun, pennut olivat alusta asti tosi tomeria ja reippaana heti maitobaarissa kunhan Kukkasen käsittelystä selvisivät. Toki koska saimme sattumoisin 7 veljestä, oli laatikkonimet lainattava A.Kiveltä, ainoaa tyttöstä kutsutaan Neidiksi, koska viime pentueen pikku-Venlalle ei heti haluta kaimaa. Kukka hoitaa aarteitaan antaumuksella ja veljekset ja Neiti vuoroon nukkuvat vuoroon syövät, sellaista se on pienten koirien elämän alkutaipaleella.

03.02.2012

Pennut täyttävät huomenna jo viikon, kaikki pyöristyvät mukavaa vauhtia ja ovat kovin innokkaasti asioimassa maitobaarissa. Toistaiseksi elämä pyörii ainoastaan syömisen ja nukkumisen ympärillä, joskus pudotaan korkealta maitobaarista nukkumaan maanpinnalle. Ensi viikon lopulla voidaan jo odotella suuria asioita tapahtuvaksi, silmät aukeavat ja pennut alkavat vähitellen kuullakin jo jotain.

12.02.2012

Pennut täyttivät 2 vkoa eilen, silmät ovat auki ja yritys nousta jaloilleen on kova. Pennut ovat melkoisia syöttöporsaita, päivän punnituksen mukaan suurimmat pojat Tuomas, Aapo ja Eero painavat jo yli 1100g, Juhanin ja Simeonin ollessa vielä alle kilon kerhossa ja muiden siinä edellisten painosarjojen välimaastossa. Kaikki kumminkin näyttävät melkeimpä yhtä paksuilta, kokoerot huomaa ehkä kun oikein pinnistelee.

Kukalla tuntuu siis olevan todella hyvää ja ravitsevaa maitoa paljon, ja pennut tuntuvatkin olevan oikein tyytyväisiä ja hyvinvoivia. Pääsääntöisesti pentulaatikossa harrastetaan edelleen nukkumista ja ruokailua, hetkellisesti enemmän liikuntaharrastusta tapahtuu lähinnä silloin kun Kukka esim käy laatikon reunalla jollain tarkastuskäynnillään herättäen pennut ja aiheuttaen hämmennystä menemättä kuitenkaan sillä kertaa laatikkoon.

21.02.2012

Pennut täyttivät lauantaina jo 3 viikkoa. Pennut ovat edelleen kasvaneet hurjaa vauhtia, suurin on edelleen Tuomas ja pienin Simeoni, kaikki kasvavat samaa n.300g viikkotahtia, tällä kertaa viikon syöppö-palkinnot jaettiin Tuomaalle, Neidille ja Laurille jotka olivat lihoneet viikossa eniten. Pennut ovat jo varsin ketteriä jaloistaan ja suussa tuntuvat myös jo pienet hampaanalut.

Tänä aamuna muksahti ensimmäinen pentu yli laatikon laidan, joten oli korkea aika päästää pennut hiukan väljemmille vesille ja virittää pentuaitauksen ykkösvaihe paikoilleen. Jännää oli alkuunsa, mutta nyt siellä jo taaperretaan täyttä häkää. Vielä toinenkin uusi asia koitti illalla kun päästiin maistelemaan jauhelihaa, ja kyllä se hyvältä tuntui maistuvan!

25.02.2012

Pennut täyttävät tänään jo 4 vkoa ja onkin uskomatonta että jo 3 viikon jälkeen ensimmäiset pojista muuttavat omiin koteihinsa. Neitonen jää iloksemme vähän pidempään, ja joku herroistakin tulee pian taas kotikenneliinsä hoitoon perheensä lomareissun ajaksi käytyään ensin jonkin aikaa tutustumassa ja opettelemassa ikiomiin kotinurkkiinsa. Että ei tässä onneksi taaskaan nurkat yhdessä hujauksessa pennuntuoksusta tyhjene... :)

Pennut tuntuvat edelleen kasvavan hyvää vauhtia, punnitus keittiövaa'alla on jo jotakuinkin hankala toimenpide, Simeoni pienimmäisenä sai vielä tänään kunnian änkeytyä vaakakulhoon ja koska Simeoni painaa nykyään n.1600g niin eivätköhän isoimmat pojista ala piakkoin hätyytellä jo kahden kilon rajaa. On se kai jo uskottava että pennut kasvavat hyvin kun ovat niin pulleroisia ja tyytyväisiä eikä kiusattava niitä enää vaakatouhuilla niin tiuhaan. Jauheliha häviää lautaselta alta aikayksikön kun walesiparvi pääse sen kimppuun, pöytätavoissa tosin olisi vielä hiukan parantamisen varaa... Kuivamuonaa alamme maistella nyt viikonloppuna, toivottavasti se maistuu yhtä hyvin kuin jauheliha. Myös toinen matolääke olisi nieltävä nyt viikolla, ainakaan edellisen kerralla mokoma sitkeä tahna ei ollut kovin suuri suksee, kuinkahan tällä kertaa...

Pentulaatikossa harrastellaan jo melkoisia painiotteluista ja taaperretaan ympäri aitausta aikamoista vauhtia. Taitaapa alkavan viikon ohjelmaan kuulua myöskin "pentuvankilan" laajennus että pikkuiset pääsevät kunnolla vilistämään ympäriinsä.

04.03.2012

Pennut täyttivät eilen 5 vkoa, ja meno pentuaitauksessa senkun kiihtyy. Painiotteluissa on jo todellisen yrittämisen meininkiä, ja väliin joku raukka huutaa suoraa huutoa kun kavereiden otteet äityvät liian hurjiksi.

Eilen oli kovasti nätti ja aurinkoinen ilma, ja sen kunniaksi pikkuvillikot pääsivät pihalle ensimmäistä kertaa. Aikamoista ihmetystä ja piipittelyähän se näin alkuun oli. mutta siitä se ulkoilu-ura alkaa. Alkuun vaan mahtaa lumi ja jää tuntua aika kummalliselta tassun alla. Onneksi mukana oli oma mamma ja eväät, ja myös pentujen ulospääsystä ihan onnesta ja/tai innosta sekaisin joutunut Kerttu.

06.03.2012

Ulkoilun ja ruokailun jälkeen väsyttää...

07.03.2012

Kerttu-täti, saisinks mä pliiis vähän lainata sun lelufasaania...?

11.03.2012

Taas on viikko vierähtänyt ulkoilun ja leikkimisen merkeissä. Pennuista on kehkeytynyt ihan reippaita pikku ulkoilijoita, joskin tietysti paksut upottavat hanget haittaavat menoa. Polkuja pitkin vilistetään kuitenkin häntä pystyssä, ruusupensaan oksat ovat saaneet tuta monet pienet hampaat ja jotkut rohkelikot ovat uskaltautuneet jopa saunan alle koluamaan. Ja aina sieltä ulkoa jotakin mielenkiintoista tutkittavaa muutenkin taitaa löytyä. Samoin sitten ulkoa tultua sisältä, on se näemmä vaan aina yhtä riemukasta riepottaa "miehissä" jotain lattialta löytynyttä kassia tai sukkaa.

Onneksi yhtälö ulkoilu+riehunta+ruoka toimii edelleen, ja pikkuväki kuukahtaa välillä kiltisti nukkumaankin. Aamuisin konsertti pentuhuoneessa on kyllä jo nykyään mallia "Kiljukoot nyt kaikkien kaula..." kun voimalla seitsemän "miehen" ja yhden prinsessan ilmaistaan että herätty on ja että nälkäkin taas olisi ja eikö se henkilökunta yhtään kuule näitä vaatimuksia... Uskomatonta ajatella että ensi sunnuntaina tähän aikaan porukka on jo harventunut.

Huomenna on edessä matkailu Sipooseen eläinlääkärintarkastukseen ja sirutukseen, saa nähdä kuinka jännää se pikkuisista on. Ainakin kun kannoin yhden kuljetusboxeista tutustumista varten pentuaitaukseen, ei se herättänyt nukkuvissa pennuissa mitään kiinnostusta, ainoastaan Eero virkosi sitä haistelemaan ja oli kai ihan kiva koppi, koska köllähti sinne samantien nukkumaan.

Myös matolääkettä pitäisi myös vielä taas tänään nauttia, ja kasvattajan saada rekisteröintiasiat edistymään, kiitos siis nukkuvista pennuista että voi istua koneella naputtelemassa heidän tietojaan Kennelliiton järjestelmään. Virallis-nimi ristiäisetkin pitäisi vielä tänään siis pitää, eipä tällä kertaa jäänyt yhtään viimetippaan mutta eiköhän kaikille nimet saada valituksi.

13.03.2014

Tällä kertaa vain kuulumisia ilman kuvia, yritellään kuitenkin kuvailla pentuja vielä ennen viikonloppua ennenkuin ensimmäiset urheat muuttavat omiin koteihinsa. Kävimme siis eilen elänlääkärintarkastuksessa, pennut matkustivat omissa pikku kuljetusboxeissaan, 2 per boxi, ja täytyy sanoa että tosi hiljaisia ja kilttejä matkailijoita olivat, viimeiset piippaukset kuuluivat moottoritien alkaessa, ja loppureissu sitten lähinä nukuttiin, tarkastusta lukuunottamatta jolloin piti vähän heräillä. Toki tähän rauhallisuuteen ensi automatkalla saattaa tietenkin olla syynä onnistunut ajoitus ulkona ja sisällä leikkimisen ja väsymisen iheuttamana... Molemmat mammakoirat pääsivät myös matkailemaan ja katselemaan maisemia auton takapaksiin ettei tarvinnut jäädä kotiin ihmetelemään pennuista tyhjiä nurkkia.

Itse tarkastuksessa pennut terveiksi ja kooltaan "tasapaksuksi" porukaksi havaittiin. Kaikilla on ok purennat, suurimmalla osalla pojista kivekset ovat vielä jossain puolimatkassa tuloillaan mutta eivätköhän ne sieltä pian laskeudu. Kaikki olivat tosi reippaita ja rauhallisia, mikrosirutuskin meni ihan huomaamattomasti, ja luulenpa että korvassa sitkeästiroikkuva kaveri aiheuttaa paljon isompaa ja pidempiaikaisempaa tuskaa kuin se yksi pieni pistos... Kotimatkallakin taas oli autossa syvä hiljaisuus joskin iltariekku siten myöhemmin oli aikamoisen hurjaa menoa...

Pennut saivat samoin eilen viralliset nimet koska oli aika laittaa rekisteröintitiedot heistä Kennelliittoon, W-pentueemme on nyt nimiltään Who Are You, Who Said Quack, Wyatt Earp, Welsh Surprise, Wild Guess, Welsh Dragon, Wise Seventh Brother & Wonderful Tonight.

16.03.2012

Niin se on vain tullut se aika, että ensimmäiset eron hetket koittavat huomenna. Villiä laumaa sisällä ja ulkona seuraillessa haikealta tuntuu, onneksi koko katras ei häviä kertalaakista, vaan pienet kotiutuvat vähän kerrassaan ja kaksi pojista lienee edelleen kotia vailla vaikka kyselyitä onkin tullut. Mutta ei haitanne jos pojat mahd. meillä ovatkin pidempäänkin, pääasia että ne juuri oikeat kodit löytyvät joskus :). Nyt lämmenneillä ilmoilla ulkoilu maistuu pennuille aina vain paremmin, reviiri pihalla on laajentunut kummasti, ja välillä saunan alla pimeässä rymyää koko jengi. Onneksi sisällekutsuhuudon kuuluessa kaikki tulevat kiireen vilkkaa missä ikinä ovatkin. Vesilätäköissäkin on kiva lutrailla, mikä tietenkään kasvattajaansa ei niin ilahduta, kun sisälle rynnistää 8 pientä ja bonuksena 2 isompaa märkätassua...

Toissapäivänä otimme (ja yritimme ottaa) 6 vkois kuvia pennuista, seisotuskuvat jäivät haaveeksi koska pennut olivat sitä mieltä ettei homma juuri silloin kiinnosta, mutta pääpotretit saatiin taas kaikista. Ko. naamapotretit löytyvät täältä. Kiitoksia Suville avusta!

19.03.2012

Viikonloppuna se sitten tapahtui, ensimmäiset pojista muuttivat omiin koteihinsa. Ensimmäinen oli Juhani joka lähti lauantaina Läyliäisiin Remu-sedän (D. Son Of Neptune) kaveriksi, sunnuntaina muutti ensin Aapo Tampereelle ja Tuomas Haminaan, tänään lähti Lauri kohti Järvenpäätä. Viestit kertovat että pojat ovat olleet todella reippaita uusissa kodeissaan ja heti ottaneet nurkat haltuunsa. Nimetkin on jo Juhanille, Aapolle ja Tuomaalle löytyneet, Juhani on nykyisin Kaapo, Aaposta tuli "isona" Rauno, ja Tuomas tunnetaan Kassuna.

Jäljelle jäävä retkikunta jatkaa reipasta menoaan niin sisällä kuin ulkona, en tiedä onko se nyt niin että kun väki vähenee niin pidot paranee, ainakin vauhtia riittää edelleen ja meno on välillä yhtä huimaa, ääntä tosin viidestä t. neljästä pennusta tulee vähän vähemmän kuin kahdeksasta, että lienee desibelitaso huushollissa vähän laskenut pentujen leikkiaikaan. Yllä vielä viimeiset yhteiskuvat perjantailta jolloin imuri aiheutti pienet kokoontumisajot pentuvankilassa, kunnes taas todettiin että sehän oli taas tuo sama pöristin, tässähän joutaa jatkamaan unia.

Alla kuva sunnuntailta, taitaa Kukka-mamma pitää siinä Simeonille ja Timolle ensimmäistä lintubongauksen oppituntia..

24.03.2012

Alkaakohan olla viimeisiä kertoja kun tätä sivua päivitän, pentuaitauksessa alkaa olla hyvin hiljaista, Simeoni ja Wilda siellä enää toisinaan majaa pitävät, viihtyvyys alkaa olla vähän heikkoa kun pennut ovat saaneet nyt viimepäivät lomani ajan ulkoilla runsain mitoin niin ulkona kuin sisällä, ja saavutetut eduthan täytyy säilyttää.

Eilen muutti Eero omaan kotiinsa Helsinkiin, ja tänään lähti Timo kohti Espoota täyttämään Topi-iso-enon (D. Napoleon Solo) jättämää tyhjää walesinpaikkaa, eli kaikilla pennuilla on nyt omat kodit. Simeoni haetan kotiinsa Loviisan Ruotsinkylään maanantaina ja Wilda-neidin on hetkeksi tyytyminen ainoastaan Kukan ja Kertun seuraan kunnes Wili-veli, aiemmin tunnettu Laurina, tulee meille pariksi viikoksi hoitoon. Ehkäpä niitä kuviakin vielä onnistun saamaan, ja puppekamerakin on päällä toistaiseksi. Jos pennut ovat muualla hääräämässä niin kamera kuvaa tyhjää tarhaa...

26.03.2012

Nyt se sitten on tapahtunut, kaikki Jukolan veljekset ovat muuttaneet omiin koteihinsa, ja Wilda-pirpana täällä enää mammakoirien kanssa seuraa pitää. Simeoni matkaili tänä iltana kotiinsa Ruotsinkylään, tulikohan Simeonista Simppa, Timo-veljestä tuli Lenni, ja Eero sai pitää laatikkonimensä.

Hiljaiselta täällä nyt tuntuu, tuokohan hoitoon tuleva Wili vähän enemmän vilskettä taloon... Puppekamera oli eilen päällä viimeistä kertaa tällä erää, tosin taisi kuvata enimmäkseen tyhjää pentukoiria, koska pentuaitaus meni purkuun koska kaksikko ei siellä enää yhtään viihtynyt kahdestaan. Tässä vielä viimeiset otokset kaksikosta eiliseltä ja tältä päivää.

^Sivun alkuun